EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteita koskeva 50 artikla alkaa soveltua 2.8.2026. Sen ydinajatus on yksinkertainen ja mielestämme oikea: kun ihminen lukee koneen tuottamaa sisältöä tai on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, hänen pitää saada tietää se. Tässä kirjoituksessa kerromme, missä Kiho Labs käyttää tekoälyä, missä ei — ja mitä merkintöjä otimme käyttöön.
Missä Labs käyttää tekoälyä
Rehellinen vastaus on: harvemmassa paikassa kuin voisi luulla.
Tämä blogi kirjoitetaan tekoälyavusteisesti. Postaukset syntyvät yhteistyönä: ihminen päättää aiheen, faktat ja näkökulman, tekoäly (Claude, Anthropic) osallistuu tekstin kirjoittamiseen, ja ihminen tarkastaa ja hyväksyy lopputuloksen ennen julkaisua. Kirjoittajavastuu on aina nimetyllä ihmisellä.
Kehitystyössä tekoäly on arkinen työkalu. Labsin koodia kirjoitetaan tekoälyavusteisesti ja julkaisuputkessa tekoäly muun muassa diagnosoi vikatilanteita kehittäjille. Nämä työkalut eivät näy palvelun käyttäjille.
Missä Labs ei käytä tekoälyä
Tämä on se osa, joka yllättää: palvelun tuottamat tekstit eivät ole tekoälyn kirjoittamia. Ylinopeusilmoitukset, päivittäiskoosteet, huoltomuistutukset, digipiirturin rikeselitteet ja raporttien yhteenvedot rakennetaan deterministisellä logiikalla — samat lähtötiedot tuottavat aina saman tekstin, eikä yksikään kielimalli osallistu niiden muodostamiseen. Siksi niissä ei myöskään ole tekoälymerkintää: merkintä kuuluu vain sisältöön, jonka tekoäly on oikeasti tuottanut.
Labsissa ei myöskään ole chat-käyttöliittymää, tunnetunnistusta eikä biometriikkaa, joten 50 artiklan niitä koskevat kohdat eivät tule sovellettaviksi.
Mitä merkintöjä otimme käyttöön
Vaikka blogitekstit syntyvät ihmisen editointivastuulla — mikä lieventää asetuksen vaatimuksia — päätimme merkitä ne sekä lukijalle näkyvästi että koneluettavasti. Se on halpaa, rehellistä ja asetuksen hengen mukaista:
- Näkyvä merkintä: jokaisen tekoälyavusteisen postauksen alussa lukee, että teksti on kirjoitettu yhdessä tekoälyn kanssa ja ihmisen tarkastama.
- Koneluettavat merkinnät: sivun metatiedoissa on
ai-content-disclosure-merkintä, artikkelielementissädata-ai-assisted-attribuutti, hakukoneille tarjottavassa JSON-LD:ssä tekoäly on kirjattu avustajaksi (contributor) ja RSS-syötteessä on vastaava merkintä. Tekstin vesileimauksen sijaan valitsimme metadatan, koska se on pysyvä ja luotettavasti koneluettava — komission valmisteleman käytännesäännön (Code of Practice on Transparency of AI-Generated Content) suuntaviivojen mukaisesti. - Valmius tulevaan: jos Labsiin joskus lisätään ominaisuus, jossa kielimalli tuottaa tekstiä suoraan käyttöliittymään, merkintäkäytäntö on jo rakennettu valmiiksi — sekä näkyvä "Tekoälyn tuottama sisältö" -merkki että koneluettavat attribuutit ja rajapintakentät. Yksikään tuleva tekoälyominaisuus ei lähde liikkeelle ilman niitä.
Miksi kerromme tämän näin tarkasti
Luottamus on telematiikkapalvelussa kaikki kaikessa: asiakkaidemme ajoneuvodata, kuljettajien tiedot ja lakisääteiset piirturiaineistot kulkevat järjestelmän läpi. Samaa avoimuutta on syytä noudattaa siinä, miten sisältöä tuotetaan. Kun jossain lukee, että tekstin on tuottanut tekoäly, sen pitää pitää paikkansa — ja kun ei lue, senkin pitää pitää paikkansa.
50 artiklan soveltaminen alkaa 2.8.2026. Me olimme valmiina heinäkuussa.
Kokeile itse
Läpinäkyvyyden voi todeta itsekin: avaa demoympäristö ilman tunnuksia tai kirjaudu osoitteessa labs.kiho.fi omilla Kiho-tunnuksillasi. Tekoälymerkinnät löydät tästä blogista — palvelun näkymistä et löydä yhtään, ja juuri niin sen kuuluukin olla.